Mainostoimisto Smoy Oy
Workland Teurastamo
Lautatarhankatu 10
00580 HELSINKI
etunimi.sukunimi(at)smoy.com
Y-tunnus 0741439-6
16.3.2021
Koska olemme rakentamassa ensiluokkaista markkinointia, meille asiakas on ykkönen. Verkkopalvelussa lopullinen asiakas on käyttäjä, joten prioriteettilistamme kärjessä ovat aina oikea brändikokemus, käyttäjän tarpeet sekä markkinoinnin tavoitteet. Näitä palvelemme huippuunsa viilatulla ulkoasulla, oikeilla viesteillä sekä tehokkaasti konvertoituvilla sisällöillä. Tekniikka usein kiinnostaa vain siltä osin, miten pyrimme viekoittelemaan Googlea ohjaamaan kävijöitä sivuillemme tai kuinka huolehdimme sivustojen saavutettavuudesta.
Verkkopalvelu on kuitenkin sydämeltään tekninen otus. Sanomattakin on selvää, että tekniikan tulee toimia. Vaan riittääkö, että tekniikka toimii? Kannattaako sijoittaa siihen, että tekniikka on parempaa kuin vain toimivaa? Voiko hyvällä teknisellä ratkaisulla saada lisää tehoja – parempia tuloksia tai pienempiä kustannuksia?
Tuskin kirjoittaisin aiheesta, jos tekniikka olisi yhdentekevää, joten alla hiukan vastauksia kysymyksiin.
Viimeisen kahden vuoden aikana olen ollut pelastamassa ennätysmäärän kriittisesti hajonneita verkkopalveluita. Bottiverkkojen hyökkäyksien uhreja on ollut enemmän kuin koskaan, mutta mukana on myös ollut pystyynlahonneita wordpressejä, alustapäivitysten myötä käyttökelvottomaksi vanhentuneita sivustoja ja saavutettavuusvaatimusten kiristymisen vuoksi säädöstenvastaisiksi muuttuneita palveluita.
Bottiverkot ovat automaattisesti toimivia syöpäläisiä, jotka käyvät jatkuvalla syötöllä kolkuttelemassa kaikkien verkkopalveluiden ovilla. Ne käyvät kokeilemassa, olisiko sivustolle jäänyt jotain aukkoa, josta pääsisi luikertelemaan sisään. Nämä botit eivät sen kummemmin katsele, onko kyseessä pörssiyhtiön kriittinen kuluttajapalvelu vai junnufutisseuran harrastesivu. Niille kelpaa mikä tahansa sivusto, jonka voi valjastaa levittämään haittaohjelmia tai pornomainontaa.
Näiden lisäksi alustapalveluiden sisäinen kehitys ja ulkoiset tekijät (kuten lakimuutokset) tuovat jatkuvasti pieniä muutosvaatimuksia verkkosivujen tekniikalle. Kun näitä pieniä muutoksia jättää huomiotta riittävän pitkään, voi sivusto hapantua niin paljon, että ainoa järkevä ratkaisu on kallis täysremontti.
Riski sille, että yrityksen sivusto yhtenä synkkänä yönä kohtaa kyberhyökkäyksen tai muun yhtäkkisen katastrofin, on pieni, mutta ei olematon. Ajan kuluessa tämä riski kuitenkin realisoituu ennemmin tai myöhemmin. Siinä vaiheessa vahinko voi olla suurikin.
Kun jotain tapahtuu, ensisijainen korjauskeino on palauttaa sivusto varmuuskopioista. Valitettavasti joskus tulee vastaan pahin tilanne, jolloin varmuuskopioita ei ole tai vika on ollut huomaamatta niin pitkään, että varmuuskopiotkin ovat viallisia. Tällaisessa tilanteessa edessä on projekti, joka vastaa kokoluokaltaan koko sivuston rakentamista uudelleen. Kulu on yllättävä ja suuri, eikä ole takeita, että liiketoiminnan vakuutuskaan sitä kattaisi.
Vaikka varmuuskopiot löytyisivätkin, tyypillinen tilanne on sellainen, että pelkästään niiden palauttaminen ei riitä. Kun sivusto on ollut boteille haavoittuvainen ja se palautetaan sellaisenaan, sama botti on viikon sisään möyrinyt uudelleen samasta aukosta ja taas ollaan lähtöpisteessä. Vähimmillään vaaditaan, että tietoturva-aukko löydetään ja tukitaan. Kerran bottihyökkäyksen uhriksi joutunut sivusto päätyy tunnettujen heikkojen saittien listalle, jolloin muutkin bottiverkot käyvät hyökkäykseen. Tämä näkyy aina analytiikassa ja hyväksi kohteeksi havaittu saitti roikkuu helppojen saaliiden listalla kuukausia – joskus pidempään.
Näitä vielä paljon kalliimmaksi voi tilanne käydä, mikäli sivuston domain-osoite pääsee vanhenemaan ja se kaapataan tai jos sivustolta kaapataan kuluttajien henkilötietoja. Tällaisia tapahtuu onneksi aniharvoin, mutta vahingot voivat pahimmillaan kohota tolkuttomiksi, jopa liiketoiminnan kaataviksi.
Tekninen toteutus ei ole pelkästään riskien minimointia, vaan oikeilla ratkaisuilla on saavutettavissa rahanarvoisia etuja. Näiden vaikutusta on usein hankala mitata omassa toiminnassa, sillä se vaatisi epäkäytännöllistä koeasetelmaa, jossa vierekkäin ajetaan heikkoa ja parempaa ratkaisua. Usein vanhan teknisen ratkaisun heikkoudet ovat vasta siinä vaiheessa ilmiselviä, kun uusi otetaan käyttöön.
Ehkäpä tutuimpana teknisenä ilmiönä on sivuston nopeus. Yksittäiselle käyttäjälle sivuston nopeus muodostuu monista seikoista, joista vain osa riippuu sen teknisestä toteutuksesta. Nopeudessa on myös valtavasti tilannekohtaista vaihtelua, joten omaan kokemukseen ei voi luottaa, vaan nopeus on mitattava systemaattisesti. Yhteistä tilanteille on kuitenkin se, että kaikki lähtee pohjimmiltaan hostingista, julkaisujärjestelmästä ja saitin rakentamisessa tehdyistä ratkaisuista. Näistä syntyvät hitaudet moninkertaistuvat markkinaviestin matkalla palvelimelta käyttäjälle. Yhden sivun näyttämiseksi ladataan kymmeniä, jopa yli sata eri elementtiä palvelimelta. Tässä valossa on helppo ymmärtää, miten pienetkin viiveet kertautuvat ja miksi millisekuntien viilaamisessa on järkeä.
Sivuston nopeus vaikuttaa merkittävästi käyttäjäkokemukseen. Verkkokaupassa useamman sekunnin odottelu joka klikkauksen jälkeen luo mielikuvaa huonosta palvelusta ja heikosta osaamisesta. Googlekin sakottaa hakutuloksissa, mikäli latausajat venyvät, mutta käytännössä tämä on paljon pienempi pulma kuin käyttö- ja brändikokemuksen rapautuminen.
Liukkaasti liikkuva verkkopalvelu luo yhtenäisen, sujuvan kokemuksen ja lisää käyttäjäpitoa. Nopeilla sivustoilla käyttäjä käy keskimääriin useammalla sivulla ja jaksaa klikkailla linkkejä.
Sivuston teknisellä toteutuksella on myös vahva vaikutus hakukoneoptimointiin ja saavutettavuuteen. Näiden toteutukset ovat hyvin monelta osin samoja. Kausaliteetti kulkee parhaiten niin päin, että kun sivuston saavutettavuutta parannetaan, paranee sen toimivuus hakukoneissa samalla kertaa. Sama ilmiö toistuu tekniikan lisäksi myös sisällön kehittämisessä.
Hyvin suunniteltu, joustava ja ylläpidetty tekniikka tuo myös pidemmän tähtäimen etuja. Digitaalisen eroosion hidastamisen ja suorien etujen lisäksi sivuston jatkokehittäminen on helpompaa ja edullisempaa. Sisällön ylläpitäjän vähäisempi stressi ja työajan säästö vähentävät markkinoinnin tekemisen kitkaa. Tekninen ratkaisu sanelee myös sen, millaiset sisältömuutokset voidaan tehdä omalla markkinointitiimillä ja millaisiin tarvitaan ulkopuolista apua.
Parempi tekninen toteutus näkyy kustannuksissa. Tässä on kuitenkin löydettävä suhteellisuudentaju. Jos liiketoiminnalle elintärkeän sivuston kehittäminen on maksanut käytetyn auton verran ja se generoi liiketoimintaa usean uuden verran kuukausittain, onko järkeä pitää sitä pystyssä ilman tietoturvaylläpitoa pelkällä parin kympin hostingilla?
Paremman teknisen toteutuksen kustannukset nousevat potentiaalisesti neljässä kohdassa: sivuston rakennusvaiheessa, hostingissa, ylläpitotyössä ja lisenssimaksuissa.
Rakennusvaiheen kustannukset ovat tietenkin tapauskohtaisia, mutta tyypillisesti puhutaan alle 20% eroista eri toteutusvaihtoehdoilla. Kevyemmän toteutuksen säästöt ovat siis yleensä varsin pieniä ja monesti perusteettomia. Toki markkinoilta löytyy purukumiviritysten tekijöitä, jotka hakevat halvinta hintaa menemällä joka kohdassa riman ali, mutta niitä nyt tulisi välttää muutenkin. Puhun järkevistä valinnoista perustoteutuksen ja astetta tukevamman toteutuksen välillä.
Hosting ja ylläpito ovat asioita, jotka muistuvat mieleen usein vasta kalkkiviivoilla. Kun hostingin hinnat ovat tyypillisesti joitain kymmeniä euroja, laadukkaamman vaihtoehdon todellinen kulu jää vuosittain mutamaan sataseen. Jatkuva ylläpito on konkreettista työtä ja sen kulut hieman korkeammat, mutta edelleen puhutaan maltillisista kustannuksista.
Paremman teknisen toteutuksen mukana tulee joskus jatkuvia lisenssikuluja. Näitä voi tulla esimerkiksi sivuston nopeutta ja turvallisuutta parantavasta välimuistipalvelusta, valvontatyökaluista, lisensoiduista lisäosista tai vaikkapa kehittyneistä liidingenerointityökaluista. Ylivoimaisesti rahanarvoisimmaksi ovat osoittautuneet välimuistipalvelut, joilla voidaan suhteellisen pienellä työllä ja kympin–parin kuukausimaksulla tehdä hitaasta ja hatarasta palvelusta nopea ja astetta vakaampi. Taikasauva sellainen ei ole eikä korvaa laadukasta kehitystyötä, mutta harkitsemisen arvoinen palvelu joka sivustolle.
Tässä oli vain raapaisu verkkopalvelun tekniikasta, mutta ei hätää. Näissä ja monissa muissa teknisissä yksityiskohdissa asiantunteva tiimimme auttaa mielellään. Aina kannattaa tehdä hyvää laatua, mutta joskus on mietittävä vaihtoehtoja.
Olennaista onkin, että näitä asioita ei ohiteta olankohautuksella, eikä puolihuolimattomasti valita halvinta tekniikkaa ymmärtämättä valinnan merkitystä. Sisältö ratkaisee – aina – ja käyttökokemuksen on oltava kohdillaan, mutta pidetään myös huolta oikean laatuisesta teknisestä toteutuksesta, jookos?
Teemu Eskola, Smoyn CDO
Myymälämarkkinointi – Kuinka houkutella kuluttaja ostoksille?
Lataa markkina-akkusi aurinkovoimalla
Kahvilayrittäjän käytännön some-opit
Onko brändi ihmisen toiseksi paras ystävä?
Yhdenvertaisuuden edistämistä vai pinkkipesua?
10 graafisen suunnittelun trendiä 2023 – nostalgiaa ja epäsymmetriaa
Saitin analytiikka- ja evästeremontti kuntoon
Miksi uskoisit datasi verkkopalvelulle?
Liikkuva somekuva jatkaa liikuttamista
Vakituiset freelancerit tulivat jäädäkseen
Visutrendit 22 – rohkeaa rajojen rikkomista
Mitä sisällöntuottaja voi oppia Picassolta, Mozartilta ja suurelta seikkailijalta?
Luotettavuus ja vastuullisuus – mahtavat kilpailuedut Suomelle
Työelämää vai elämäntyötä? Milleniaalin teesit hyvään (työ)elämään
Markkinoinnin automaatio (pk-)yrityksen markkinoinnissa
Liikkuva kuva kiihdytyskaistalla
Verkkokauppa pystyssä, vaan mistä asiakkaat?
Pikavauhtia verkkokauppiaaksi – mitä tarvitaan?